34. Elämää ja yhteisymmärrystä

Ei voi muuta sanoa kuin miten ihana on koirien kanssa elellä!!! Mitä kauemmin olemme yhdessä sitä paremmin ymmärrämme toisiamme, molemmin puolin.

Jade-kulta

Tänään kiinnitin huomiota kun 9-vuotias Jade katsoi minuun merkitsevästi ja pyrki syliin kerta toisensa jälkeen. Toisaalla huomasin, että se hakeutui pieniin paikkoihin, eli ymmärsin että sillä oli jokin vaiva. Se kertoi syliin pyrkimällä että "auta, auta".

Se on tottunut, että puhdistan sen anaalirauhaset, jotka silloin tällöin ovat vaivana. Se antaa minun tehdä sen, kun on huomannut että olo helpottuu. Kaikki koirat eivät ole näin suostuvaisia, Jaden poika Jaffa ei alkuunkaan anna koskea rauhasiinsa.

 Anaalirauhaset sijaitsevat koiran peräaukon sisäpuolella ja antavat kullekin yksilölle sen ominaistuoksun (-hajun) jota toiset koirat nuuskivat. Joskus anaalirauhaset eivät kuitenkaan tyhjene normaalisti ulostuksen mukana vaan täyttyvät ja silloin rauhaset voivat olla sietämättömät kipeät, jopa niin että paikalle kehittyy ulospäin puhkeava fisteli - eli ulospäin kehittynyt käytävä, jota myöten märkä ja erite tyhjenee rauhasesta.

Sanoin Jadelle, että mennänkö suihkuun. Se läksi heti hipsimään yläkertaan kylppäriin . Laskin ensin lämmintä vettä suihkulla sen peräpäähän, että kudokset pehmenevät ja rauhaset saa paremmin tyhjennettyä. Jade seisoi paikallaan ja odotti että saa helpotusta. Sitten laitoin sormet sen peräaukon kahtapuolen, kello 5 ja 7 kohdalle (kuvittele että peräaukko olisi kello) ja painoin hellästi sormet niin syvälle kudokseen, että tunsin kuinka rauhaset siellä sisällä pullotti. Sitten puristin rauhasten takaa ulospäin ja toden totta, siellä olikin tavaraa aika lailla.
Erite voi lentää kovalla paineella ulos tai valua, nyt se poistui molemmilla tavoilla. Välillä suihkutusta ja taas uudestaan, että saimme rauhaset tyhjiksi. Sitten taas suihkutusta, lopuksi vihdoin pyyhkiminen ja kylppärin seinien pesu - tumma rauhaserite oli tosiaan lentänyt kylppärin seinille pienilä pisaroina. Lopuksi vielä huolellinen omien käsien pesu.

Teen tyhjennyksen aina paljain käsin, eikä se tunnu yhtään hankalalta. Siten saan parhaan otteen ja tunnen kudosten rakenteen ja saan parhaan puristusotteen. Erite on pahan hajuista, mutta eihän se ole muuta kuin rauhaseritettä, kädet voi pestä. Ihmisen iho on niin paksua varsinkin sormissa ettei ihon läpi mene mitään syvemmälle.

Pitää muistaa se koiranomistajan ensimmäinen sääntö - että aina pitää olla valmis tarttumaan rättiin ja lattiamoppiin, a vähän muuhunkin myös myös paljain käsin.