6. Kohta herätään talviunesta

Talven pimeä vaihe kesti todella kauan - vasta tammikuussa, viikko sitten, saatiin lunta tuomaan valoa pimeyteen. Koirien kannalta oli tuo lämmin mukavaa, vaikka ei ne kovin innokkaasti ulos lähteneet silloinkaan, jos vain satoi.

Kun lunta tuli olivat koirat aivan innoissaan, kuin "vasikat laitumella" lumessa juostiin ja kirmattiin.

Nuorimmat pennut Suffeli ja Donna oli tosi innolla mukana lumihiutaleiden metsästyksessä, puuhaa riitti ja ihmettelyä, kun hiutaleet suli heti suussa eikä mitään saatukaan kiinni.

Pennut on kasvaneet kiitettävästi. Donna, (kuvassa vas.) joka on lähes kuukautta Suffelia nuorempi, painaa jo enemmän.

Donna on varsinainen pikku ahmatti, se söisi tuplasti oman annoksensa verran ruokaa. Heti kun oma kuppi on ahmittu tyhjäksi lähtee se kierrokselle muiden kupeille, jolloin yleensä nappaan sen syliin, että muut saavat syödä rauhassa. Suffelikin on viime aikoina alkanut syödä enemmän, sillä on varmaan kehittymässä kasvupyrähdys. Tällä hetkellä Suffe on 5kk ja Donna 4kk.  Molemmat ovat tosi fiksuja ja oppivaisia pieniä kultamurusia.

Koirat kainalossa

Hupsista, kehtaanko edes tunnustaa - nimittäin että nukun yhä pentujen kanssa lattialla tuplapatjalla.... Alussa teen niin aina, kun on uusia pentuja syntymässä, ja myös jos meille tulee uusi pentu muualta. Haluan totuttaa pennut turvallisuuteen ja opettaa ihmisen läheiseen läsnäoloon.
Nyt on venähtänyt tämä talviuni tavallista pitemmäksi, kun en raaski itse siitä luopua. On niin ihana kun pienet karvapallerot mönkii kainaloon. Lyhytkarvainen Donna tykkää nukkua peiton alla jalkojen viueressä, se pujottautuu sinne ja kiipeilee ylitseni puolelta toiselle. Suffe tykkää nukkua kainalossa tai tyynyllä pääni yläpuolella.
Viime aikoina on lisäksi keväällä 13v täyttävä lyhytkarvainen Lilli päässyt nukkumaan lähelle. Nostan sen petin illalla lattialle viereeni, sillä luultavasti Lilli on alkanut kärsiä enemmän vanhuuden vaivoista. Jos se jää nukkumaan muiden koirien seuraan keittöön, se ulvoo yöllä haikeasti niin, että kaikki herää siihen.
Nostan siis Lillin sänkyineen viereeni ja se on tyytyväinen. Ja kaikki me muut saamme nukkua.

Tällä viikolla Lillille tuli yskää. Se yski yhtenä yönä varsinaista rohevaa hevosenyskää, vaikka oli lämpimässä peiton alla. Heräsin jatkuvasti sen yskimiseen. Tämähän on aika huolestuttavaa Lillin kohdalla, koska sillä on ollut jo kahdesti keuhkokuume. Tähän asti ne on onnistuttu hoitamaan antibiooteilla. Vähänkin kylmillä ilmoilla pidän Lillillä ohutta puseroa sisälläkin, koska asumme vanhassa talossa ja lattioilla voi olla aika viileätä.

Lillin yskä jatkui myös seuraavana päivänä ja nyt on siis taas antibiootin vuoro. Toivotaan, että siitä on jälleen apua. Vaikka Lillillä on jo ikää, se on yhä virkeä ja tomera pikkukoira, ja perheeme varsinainen SUURI PERSOONA, jonka haluaisimme pitää vielä tovin luonamme.